Lapset puheeksi -toimintamalli

Lapset puheeksi -toimintamalli

Lapset puheeksi -keskustelua tarjotaan kaikille toimipisteissämme asioiville vanhemmille silloin, kun perheen eläntilanne on muuttunut esimerkiksi perheenjäsenen sairauden tai taloudellisten huolten seurauksena ja sen tavoitteena on keskustella lasten kehitystä suojaavista asioista.

Mistä Lapset puheeksi – keskustelussa on kyse?
Lapset puheeksi keskustelu sisältää 1-2 tapaamista, joissa vanhemmatja työntekijä keskustelevat yhdessä perheen lapsesta/lapsista. Aluksi esite ja lasten iänmukaiset kysymykset tarjotaan tutustuttavaksi kotiin. Tämän jälkeen esimerkiksi seuraavalla käyntikerralla kysytään haluatko osallistua keskusteluun. Osallistuminen on täysin vapaaehtoista.

Mitä keskustelussa tapahtuu?
Jos olet päättänyt osallistua sovitaan yhteinen aika keskustelulle. Tapaamisella keskustellaan lapsesta tiettyjen, eri ikäkausille tehtyjen omien kysymysten avulla. Keskustelussa käytetään vahvuus ja haavoittuvuus-käsitteitä.Vahvuus tarkoittaa asiaa, joka lapsella sujuu tavanomaisesti elämässä.Haavoittuvuus tarkoittaa olemassa olevaa ongelmaa tai asiaa, joka voi jatkossa tuottaa vaikeuksia jos mitään ei tehdä. Tarkoituksena on tunnistaa lapsen/nuoren tavallista arkea ja näin ollen kehitystä tukevia tekijöitä sekä pohtia ratkaisuja kehitystä uhkaavien asioiden suhteen.

Yleiset lasta suojaavat tekijät vaikeissa elämäntilanteissa
1. Mahdollisimman toimiva arkipäivä, rutiinit, nukkuminen, ruokailu, päivähoito, koulu, vapaa-aika, jne.
2. Mahdollisimman hyvät ja toimivat suhteet vanhempiin ja sisaruksiin sekä myös päivähoidon ja koulun aikuisiin ja ikätovereihin.
3. Arkipäivässä on iloa tuottavia asioita niin kotona kuin päivähoidossa tai koulussa ja vapaa-aikana. Ne voivat olla hyvinkin pieniä mukavia tilanteita. Päivähoidolla, koululla ja vapaa-ajantoiminnalla on erityinen merkitys ilon ja onnistumisen tuottajina, jos koti on huolten täyttämä.
4. Kiinnittyminen päivähoitoon ja kouluun sekä kokemus kuulumisesta omaan ryhmään: olen kaivattu, minua odotetaan, minulla on hauskaa, minulla on omat tehtäväni jotka pystyn suorittamaan,olen tärkeä sekä aikuisille että lapsille.
5. Lapsella on luottavainen suhde päivähoitajaan tai opettajaan tai johonkin aikuiseen päivähoidossa tai koulussa sekä myös muualla kodin ulkopuolella.
6. Ikään sopiva ymmärrys vanhemman ja kodin tilanteesta. Lapsi tarvitsee selityksen kokemilleen asioille, kuulemalleen ja näkemälleen sekä tiedon siitä, että aikuiset pyrkivät asiaa hoitamaan.
7. Lapsen olisi tärkeätä tietää, että hänen päivähoitajansa tai opettajansa tietää kodin tilanteesta, ja että hän voi tulla päivähoitoon tai kouluun monenlaisissa mielialoissa ja saada ymmärrystä ja tukea.
8. Lapsen mielialan ja käyttäytymisen vaihteluita ymmärretään ja häntä tuetaan vaikeina päivinä. ”Taidat olla allapäin...” tai ”Ymmärrän hyvin että sinua kiukuttaa...”. Lapsen tunteita ja tunteiden ilmaisua ei tule ohittaa tai kieltää (”Älä nyt...”) Voi myös olla ettei lapsi halua puhua mitään, mutta puhumatonta lastakin voi tukea.
9. Lapsen vanhemmista puhutaan päivähoidossa ja koulussa lämmöllä ja kunnioittaen, samoin päivähoitajasta ja opettajasta kotona.
10.Hyvä yhteistyö kodin ja päivähoidon / koulun välillä. Kaikille lapsille on tärkeää, että heidän elämänsä aikuiset tekevä tyhteistyötä. Erityisen tärkeää se on lapsille, joiden elämässä on vaikeuksia.
Lähde: Solantaus Tytti, Suomen Mielenterveysseura

Katso tarkemmin Lapset puheeksi esitteestä mistä toimintamallista on kyse.

Lisätietoja Lapset puheeksi -menetelmästä löydät myös MIELI RYn sivuilta Mieli.fi: 

Lapset puheeksi- toimintamalli